sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Lampaasta langaksi

Viime päivät ovat olleet aika lammashenkisiä, minkä on voinut töistä tullessa myös hajusta huomata. Perjantaina kerittiin Karon lampaista Niina, joka lievästä blondiudestaan huolimatta oli varsin kiltisti parturoitavana. Työvälineenä siis tällä kertaa Fiskarsin sakset, vanhat keritsimet olivat kyllä kiinnostuneille näytillä, mutta niiden käyttöön tottumattomina emme tohtineet riskeerata Niinan nahkaa. Homma sujui kokemattomilta hitaasti, mutta saatiin sentään loppuun. Toisen keritessä toinen sai yllin kyllin hellyyttä ja vierihoitoa pidellessään määkijän päätä ja sitä kautta koko eläintä paikallaan, silitellen ja rauhoittavasti lässyttäen tietysti. Aika ihkua hommaa sinänsä, vaikka märehtimisestä lähteekin melko epäilyttävä ääni, ja lampaan häntää on syytä pitää silmällä välttyäkseen pissa- ja kakkasuihkuilta. Seuraavaksi olisi Riinan vuoro, mutta se jää multa väliin, kun en ole tiistaisin töissä.

Tänään sitten jatkoin seuraavan työvaiheen parissa pitämällä tuvassa kehruunäytöstä. Työvälineyhdistelmänä karstat ja värttinä, jälkimmäinen täällä ehkä vähän hassua, mutta Glimsissä ei ainakaan tällä hetkellä ole näytöskäyttöön omaa rukkia, eikä museoesineillä saa tehdä töitä. Menemättä nyt ollenkaan siihen, että olen viimeksi kehrännyt rukilla aika kauan sitten... No, ihmiset olivat kovin kiinnostuneita, ja rasvaista vaaleanruskeaa lankaa kertyi taas jokunen metri. En kyllä pääsisi reellä kirkkoon, ei tule kansanperinteen vaatimaa yhdeksää vyyhteä lankaa ennen joulua ihan täyteen.

Pari seuraavaa viikkoa vähän eri tunnelmissa, pitkästä aikaa Kuggomiin takomaan.

Ei kommentteja: