keskiviikko 23. syyskuuta 2009

34 000 vuotta vanhaa pellavaa

Arkeologit löysivät sattumalta maailman vanhimmat pellavakuidut. Siitepölytutkimuksen yhteydessä oli tullut esiin jäänteitä 34 000 vuotta vanhoista pellavakuidun jäänteistä, eli kyseessä on tällä hetkellä maailman vanhin kasvikuitulöytö. Luin jutun aika pintapuolisesti, mutta siinä näytti olevan viittaus siihen, että osa kuiduista olisi myös värjätty. Miten sitä on tutkittu, en tiedä, sillä kuidut olivat ilmeisesti kuitenkin nyt jo hajonneet paljaalle silmälle näkömättömiksi.

Tämän linkin lähteenä oli Science Daily Archaeological News, johon taas päädyin Miikan uuden hienon blogin kautta. Toivon sille pitkää ikää ja ahkeraa päivitystahtia

Töissä, eikä nyt edes keskittymistä häiritsevää oravaa ikkunan takana. Tällä hetkellä käännän tulevan Ötzi-näyttelyn tekstejä suomeksi. En ole vielä ehtinyt vaatteisiin ja varusteisiin saakka, mutta sieltä toivottavasti löytyy jotain tännekin laitettavaa :)

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Kysymyksiä ja oivalluksia

Tänään, kun olin pesemässä pönttövärjättyjä krappilankojani, oivalsin jotain graduuni liittyvää. Tuo perusopiskelijan elämän päättymisen suuri kynnyskysymys kun on ollut kyllä mielessäni useaan otteeseen sitten viime kevään, vaikken ole sille mitään tehnytkään. Jos kohta aivan kaikki on levällään lähdemateriaalin lukemisesta alkaen, on suurin ongelmakohta kuitenkin liittynyt nimenomaan kysymyksenasetteluun. Proseminaarityössäni käsittelin sitä, millaisin menetelmin suomalaisten tekstiililöytöjen värejä on tutkittu, ja miten muinaispukurekonstruktioiden väreihin on sittemmin päädytty. Seminaarityössäni perehdyin tarkemmin siihen, miten arkeologisten tekstiililöytöjen värejä ylipäänsä voi tutkia, ja sain hieman paremman mielikuvan väri- ja väriainetutkimuksen yleisiin kysymyksiin.

Mutta entäs gradussa? Tiedän jo, että suomalaisten muinaispukujen värit perustuvat mahdollisten värianalyysien puitteissa ennen kaikkea rekonstruktioprojektin toteuttajien mieltymyksiin. Tiedän myös, ettei muinaistekstiilin värjäämiseen käytetyn aineen selvittäminen, silloin kun se ylipäänsä on mahdollista, välttämättä kerro tekstiilin alkuperäisestä sävystä juuri mitään. Ja tiedän, että muinaisia värjäysmenetelmiä on suomalaisen aineiston perusteella käytännössä mahdoton tutkia. Mitä siis oikeastaan haluaisin selvittää? Tänään oivalsin, että voisin käsitellä näiden muinaiseen värjäykseen liittyvien kysymysten kautta nimenomaan rekonstruktioiden ja kokeilevan/kokeellisen arkeologian problematiikkaa. Yrittää siis siirtää työni painopistettä enemmän pohtivalle ja teoreettiselle puolelle kuin niihin käytännön kysymyksiin, joihin en todennäköisesti voi saada vastausta. Se antaisi mahdollisuuden perehtyä rekonstruktioproblematiikkaan myös laajemmin, ja sitä kautta antaisi valmiuksia myöhempään työskentelyyn muidenkin kuin värjäysaiheiden parissa.

Sitten kun vielä ehtisi joku päivä tehdäkin tuota gradua, kun työtilanne on ainakin lähiviikkoina melkein liian hyvä.