torstai 18. helmikuuta 2010

Termit ja palttinasidoksinen nauha

Esitelmöin 7.2. susien Valistus ja Edistys -vuorolla suomalaisista tekstiililöydöistä, mitä edeltäneen valmistelupyrähdyksen jälkeen olen pitänyt gradunteossa aika lailla taukoa. Nopeasti aika tuntuisi kuluvan myös työnteon, erinäisten näyttelyprojektien ja muuton valmistelun parissa. Tänään sain vihdoin kaivettua Grönlanti-kirjan taas vähän esille. Huomaan olevani vähän väliä pulassa erilaisten tekstiili- ja vähän muidenkin termien kanssa: Østergård vielä iloisesti käyttää englanninkielisiä ja skandinaviskan termejä sekaisin. Sitten aina seuraa hurja googletus- ja pohdintasessio, jonka avulla yritän käsittää, mistä lukemassani on kyse. Onkohan joku koonnut erikielisten käsityötermien sanastoa johonkin? Selittävät kuvat vieressä olisivat ihan parhautta myös :)

Selvittelimme tänään O:n kanssa jonkin aikaa termiä alen, englannin ell, joka on siis mitä ilmeisimmin suomen kyynärä. Østergård antaa sen mitaksi 490 mm toki mainiten, että mitta on vaihdellut eri paikoissa ja eri aikoina. Tuo 49 cm vastaa aika hyvin esimerkiksi sitä, minkä mittainen mun kyynäräni eli mitta kyynärpäästäni sormien päihin on. Sen sijaan wikipedian mukaan Suomessa aiemmin käytetty ruotsalainen kyynärä on 59 cm, sama kuin kahden jalan mitta. Autonomian aikana käytetty venäläinen kyynärä eli arsina oli puolestaan jopa 71,12 cm.

Ja islantilainen pappi sai palkaksi 192 kyynärää vadmalia (villakangasta), jonka arvo vastasi noin puoltatoista lehmää. Mutta minkä levyisenä? Se tuntuisi ainakin Islannissa vaihdelleen 2 ja 3,5 kyynärän välillä, eli metristä jopa 170 senttiin. Jälkimmäisen leveyden kutominen pystypuissa tuntuisi ensipohtimalla hurjalta, vaikka myös Lehtosalo-Hilander puhuu aina pystykangaspuiden yhteydessä lyhyistä ja leveistä kankaista. Työkaveri mainitsi pystykangaspuukurssilta tultuaan, että siellä katsotussa kansatieteellisessä filmissä kaksi saamelaisnaista kutoo samaa leveää loimea kahdestaan, ja spekuloi anoppien ja miniöiden iloisilla yhteiskudontasessioilla. Olen tuon pätkän joskus itsekin nähnyt, mutta enpä moista yksityiskohtaa muistanut. Hmm hmm.

Oikeastaan mun piti kyynäröiden sijaan kuitenkin ottaa puheeksi tabby-woven band, eli mun käännöksenä palttinasidoksinen nauha. Sellainen löytyy Østergårdin mukaan muutamista grönlantilaisista tekstiileistä aloitusnauhana ainakin suomalaisista kankaista tutumman lautanauha-aloituksen sijaan. Mikähän tuo mahtaisi olla, ja miten kudottu? Mulle tulisi ensinnä mieleen pirtanauha, jonka sidos on palttinaa, mutta enpä ole aiemmin tuohon ilmaukseen törmännyt. Olisiko jollain lukijallani tietoa tästä?

torstai 11. helmikuuta 2010

Suomen työtehottomuusseuran suosituksia

...eli miten saat mahdollisimman vähän aikaan mahdollisimman suurella työmäärällä. Kun kuorit kuusenrunkoja:
-Minimoi aluperin mukaanotettavien työkalujen määrä. Kun käyt erikseen hakemassa esimerkiksi kirveen ja puukon kuorimaraudan lisäksi, saat lumessa tarpomiseen kulumaan mahdollisimman paljon aikaa.
-Maksimoi lumikinosten läpi rämmittävän matkan pituus. Kun rungot ovat kaukana varsinaisesta työpisteestäsi, jää aikaa varsinaiseen työhön vähemmän. Missään tapauksessa älä kuljeta runkoja kuorittaviksi mihinkään sisätiloihin, vaan työskentele metsässä. Saat myös maksimoitua ylimääräisten työkalujen hakemiseen kuluvan ajan.
-Odota, että runkojen päälle on satanut niin paljon lunta, että lajintunnistus on mahdollisimman hankalaa. Työtehottomuutta edistää myös, jos osa lumesta on jäätynyt runkoon kiinni.
-Keskity pieniin runkoihin, joiden oksimiseen menee mahdollisimman paljon aikaa.
-Maksimoi hävikki. Tätä edistää, jos et ota mukaan pressua tai muuta vastaavaa, ympäriinsä lentelevien kuorenpalasten kätevän keräämisen mahdollistavaa välinettä.
-Työtehottomuusseura suosittelee myös tylsiä työvälineitä ja kuljetuskopan kaatamista maahan, vaikka näitä keinoja ei tällä kertaa omakohtaisesti testattukaan.

Hommat jatkuvat huomenna. Ehkä opimme jotain tästä.

Paksun Katariinan tykkisisarkunta ry

Paksun Katariinan tykkisisarkunta ry on nyt linjoilla: http://tykkisisarkunta.fi/. Paksu Katariina löytyy myös Qaikusta ja Facebookista jopa kahtena ryhmänä. Ja kannatusjäseneksi pääsee surkean vähäiseen 20 euron vuosihintaan. Kesällä tykkipiknik!